Sinuja on kaksi

Sinuja on kaksi. On olemassa nykyinen sinä, ja tulevaisuuden sinä. Tulevaisuuden sinä on nykyisen armoilla..

Katselin Daniel Goldsteinin pysäyttävän esityksen ted.comissa [linkki videoon artikkelin lopussa]. Puhe liittyi  ihmisen nykyhetkessä tekemien taloudellisten päätösten vaikutukseen tulevaisuudessa, mutta siinä oli niin paljon yhtymäkohtia ihmisen terveyteen liittyvien valintojen vaikutukseen tulevaisuudessa, että on suorastaan pakko referoida esitys sinullekin, jolle lontoon murteen ymmärtäminen ei ole niin sujuvaa :).

Tästä eteenpäin kirjoitettu on lainausta Goldsteinin puheesta:

Muistatteko tarinan Odysseuksesta ja Seireeneistä? Odysseus oli purjehtimassa kotiin Troijan Sodasta. Odysseus seisoi laivansa kannella ja kertoili ensimmäiselle perämiehelleen: “Huomenna purjehdimme Seireenien asuttamien kallioiden ohitse. Nämä kauniit Seireenit laulavat niin viehkeää laulua, että jokainen merimies, joka sen kuulee, lähtee seuraamaan sitä ja rikkoo aluksensa kallioita vasten.”

Olettaen, että tämä on totta, järkevin ratkaisu lienee olisi kiertää kalliot kaukaa. Mutta ei, sen sijaan Odysseus sanoo: “Haluan kuulla tämän laulun. Te sidotte minut mastoon ja peitätte korvanne vahalla. Näin ollen, vaikka kuulen laulun en voi ohjata laivaa karikolle ja te puolestanne ette kuule laulua ollenkaan, joten voimme turvallisesti purjehtia kallioiden ohitse.”

Siinä meillä on kapteeni. Laittaa nyt koko miehistön henki vaakalaudalle, vain kuullakseen Seireenien laulun.

Itsensä mastoon sitominen on lienee vanhin kirjattu esimerkki siitä, mitä psykologit kutsuvat “sitoutumistempuksi” (eng. commitment device = keino kannustaa itsensä toimintaan, jolla on suotuisat vaikutukset, mutta johon on hankala ryhtyä ).

Sitoutumistemppu on käytännössä selkeästi ajattelun hetkinä tehty suunnitelma, jotta et tekisi jotain mitä kadut myöhemmin niinä hetkinä, kun et ajattele selkeästi.

Jos ajattelet tarkoin, jokaisen ihmisen sisällä on kaksi päätä. Tutkijat ovat pitkään käyttäneet metaforaa kahdesta minästä, kun on kyseessä voimakas houkutus.

Ensin on nykyinen minä. Nykyinen minä haluaa tyydytyksen ja nautinnon heti! Nykyinen minä on kuin Odysseus kuuntelemassa Seireenien laulua.

Sitten on toinen, tulevaisuuden minä. Tulevaisuuden Odysseus on vanha mies, joka haluaa vain jäädä eläkkeelle rauhassa rakkaan Penelope vaimonsa kanssa. Tulevaisuuden Odysseus on nykyisyyden Odysseuksen armoilla.

Miksi ihmiset käyttävät sitoutumistemppuja?

Houkutusten vastustaminen on vaikeaa. Englantilainen ekonomisti Nassau William Senior sanoi kerran, “Yksi ihmisen tahdonvoiman vaikeimmista tehtävistä on pidättäytyä vallassamme olevasta nautinnosta ja keskittyä kaukana tulevaisuudessa odottaviin palkkioihin nyt heti saatavilla olevien nautintojen sijaan.”

Jos asetat itsellesi tavoitteita ja jos olet kuten suurin osa muista ihmisistä, huomaat, että tavoitteidesi saavuttaminen ei yleensä ole fyysisesti mahdotonta. Tavoitteet jäävät useimmiten saavuttamatta, koska sinulla ei ole itsekuria niissä pysymiseen.

On fyysisesti täysin mahdollista pudottaa painoa. On fyysisesti täysin mahdollista harrastaa enemmän liikuntaa. Houkutusten vastustaminen on vaikeaa.

Yksi syy siihen, että houkutusten vastustaminen on vaikeaa on se, että taistelu nykyisen minän ja tulevaisuuden minän välillä on epäreilu. Ajattelehan, nykyinen minä on paikalla. Se on kontrollissa. Sillä on valta juuri nyt.

Nykyisellä minällä on voimakas sankarillinen käsi, joka voi nostaa sen donitsin suuhusi. 

Tulevaisuuden minää ei näy missään. Se on tulevaisuudessa. Se on heikko. Sillä ei ole edes asianajajaa edustamassa itseään. Kukaan ei pidä tulevaisuuden minän puolia. Näin nykyinen minä saa mellastaa rauhassa nautintojensa eteen.

On siis olemassa taistelu nykyisen minän ja tulevaisuuden minän välillä, ja tätä taistelua tasoittaa sitoutumistemput.

Itse olen suuri sitoutumistemppujen fani. Itsensä mastoon sitominen on vanhin temppu, mutta on olemassa muitakin, kuten luottokortin laittaminen lukkojen taakse, herkkujen jättäminen kauppaan, jotta et söisi niitä ollenkaan, internet johdon katkaiseminen, jotta et roikkuisi netissä koko aikaa.

Tein sitoutumistemppuja jo kauan ennen kuin tiesin niitä olevan olemassakaan. Kun olin tutkijana Columbian Yliopistossa minun täytyi joko julkaista artikkeleita, tai nääntyä nälkään. Niinpä tein itselleni sitoutumistemppuna seuraavanlaisen säännöön: jos en saa kirjoitettua viittä sivua päivässä, jätän 5 dollaria kirjekuoressa metroasemalle.

Siitä huolimatta, että pidän sitoutumistempuista, kaksi seikkaa niissä mietityttää minua suuresti. Olet ehkä huomannut nämä itsekin, jos käytät sitoutumistemppuja.

Ensinnäkin, kun käytät jotain sitoutumistemppua, kuten tämä minun “kirjoita 5 tai maksa 5” – temppuni, todistat itse asiassa itsellesi, että sinä et todellisuudessa hallitse itseäsi. Kerrot itsellesi, että “Ilman sinua, sitoutumistemppu, minä en ole mitään, minulla ei ole itsekuria lainkaan.”

Kun sitten tulee eteen tilanne, johon et ole varustautunut sitoutumistempulla, olet puolustuskyvytön. “Voi ei, minulle tarjotaan donitsia, ja minulla ei ole puolustusmekanismia, pakko syödä!”

En pidä siitä, kuinka sitoutumistemput vievät tavallaan vallan pois sinulta. Mielestäni itsekuri on kuten lihas, sitä tulisi harjoittaa ilman sitoutumistemppuja, jotta se vahvistuisi. 

Toinen ongelma sitoutumistempuissa on se, että voit aina kiemurrella itsesi irti niistä. Sanot itsellesi, “voi sentään, tietenkään en voi kirjoittaa viittä sivua tänään, koska minulla on TED puhe pidettävänä ja minulla on viisi haastattelua sovittuna ja sitten menen coctail kutsuille ja sen jälkeen olen kännissä lopun iltaa”.

Aina löytyy keino ja syy luistaa itselleen tekemistä lupauksista, jos todellinen itsekuri puuttuu.

Olen työskennellyt kymmenisen vuotta löytääkseni tapoja, joilla ihminen voisi  muuttaa omaa suhdettaan tulevaisuuden minään ilman sitoutumistemppuja. Erityisesti olen kiinnostunut suhteestamme tulevaisuuden taloudelliseen minään. Tämä on ajankohtainen ongelma.

Puhun säästämisestä. Säästäminen on klassinen kahden minän ongelma. Nykyinen minä ei haluaisi säästää ollenkaan, se haluaa kuluttaa. Tulevaisuuden minä taas haluaisi nykyisen minän säästävän. Joten tämä todella on ajankohtainen kysymys.

Säästäminen on vähentynyt vuosi vuodelta aina vuodesta 1950 (jenkeissä). Samaan aikaan ihmisten ennustettu kyky elättää itsensä eläkeiässä on pienentynyt. Olemme nyt tilanteessa, jossa kaksi kolmesta 45 – 60 vuotiaasta työikäisestä tuskin pystyy elättämään itseään jäätyään eläkkeelle.

Mitä voimme tehdä ongelmalle?

Filosodi Derek Parfit sanoi kerran inspiroivat sanat: “Laiminlyömme tulevaisuuden minämme jonkinlaisen mielikuvituksen puutteen tai virheellisten uskomusten vuoksi.” Toisin sanoen, jollakin tasolla emme usko, että meistäkin tulee vanhoja, tai emme osaa kuvitella sitä tilannetta, kun olemme vanhoja. Toisaalta tämä kuulostaa naurettavalta. Tottakai tiedämme, että meistä tulee joskus vanhoja mutta toisaalta on olemassa muitakin asioita, joita yhtäaikaa uskomme ja emme usko.

Suora lainaus loppuu.

Tässä vaiheessa Goldstein esittelee yleisölle muutaman tietokoneella ohjelmoimansa työkalun, joilla hän pyrkii havainnollistamaan tulevaisuuden ja nykyisen minän välistä suhdetta.

Säästöjen vaikutus numeroina

Ensimmäisenä on työkalu, joka näyttää reaaliaikaisesti nykyisyydessä säästetyn rahamäärän vaikutusta eläkeikään mennessä kertyneisiin säästöihin. Goldstein kertoo että tällaisella “simulaatiolla” on vahva psykologinen vaikutus ihmisen säästökäyttäytymiseen. Kun näet selvästi, että säästämällä nyt tulotasosi on eläkeiässä jopa korkeampi kuin nykyiseltään, on säästöpäätöksen tekeminen helppoa. Toisaalta jos näet, että tuhlaaminen nyt tarkoittaa kituuttamista eläkeiässä, tuntuu tuhlaaminen järjettömältä vaihtoehdolta.

Säästöjen vaikutus kuvina

Toinen työkalu on edellisen kaltainen, mutta se näyttää eläkeikään mennessä kertyvän rahamäärän sijaan valokuvia asunnoista, joissa kullakin tulotasolla elävän odottaisi elävän. Jos säästät nyt, voit asua luxus asunnossa ja paistatella päivää omalla uimaltaalla, jos taas et säästä lainkaan, olet eläkeiässä pahimmassa tapauksessa koditon.

Säästöjen vaikutus ilmeinä

Kolmannessa työkalussa on nuoren koehenkilön kasvot vasemmalla ja koneellisesti vanhennetut kasvot oikealla. Kasvojen välissä on säädin jota voi liu’uttaa vasemmalle tai oikealle sen mukaan, säästääkö vähän (vasemmalle) vai paljon (oikealle). Kun säädin on vasemmalla, on nykyisen minän kasvot hymyssä, koska nykyisellä minällä on paljon rahaa käytössään, kun ei tarvitse säästää. Säätimen ollessa vasemmalla, oikealla oleva tulevaisuuden minä näyttää surullista naamaa, koska tulevaisuuden minä tulee elämään köyhyydessä.

Kun säädintä viedään oikealle, eli suuremman säästön suuntaan, alkaa vasemman puoleisen nykyisen minän suu mutristua ja oikean puoleisen tulevaisuuden minän kasvot kirkastuvat hymyyn.

Tämä työkalu havainnollistaa erittäin hyvin nykyisyyden päätösten vaikutusta nykyisen ja tulevaisuuden minän välillä.

Mitä me tästä opimme?

Goldsteinin pääsanoma puheessa oli se, että meidän tulisi miettiä myös poissa olevaa tulevaisuuden minäämme tehdessämme päätöksiä. Fitness Akatemiassa on runsaasti työkaluja ja artikkeleita, jotka helpottavat tulevaisuuden minän huomioimista terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Goldsteinin puheen katsottuani olen entistä varmempi siitä, että Fitness Akatemian Mental Fitness – osioon tullaan panostamaan jatkossa entistä enemmän.

Tässä kuitenkin vinkki/työkalu myös niille, jotka eivät (vielä 😉 ) Fitness Akatemian verkkovalmennusta ole käyneet:

Hae kynä ja paperia. Piirrä paperin keskelle paperin halkaiseva viiva. Vasemmalle puolelle viivaa kirjoita kuuden lauseen kuvaus terveyteen ja fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin liittyvistä unelmistasi ja tavoitteistasi. Aseta tavoitteillesi päivämäärä 0,5 – 30 vuoden päähän.

Oikealle puolelle viivaa kirjoita kuuden lauseen kuvaus tilanteesta, jossa olet jos kaikki on mennyt metsään ja olet epäonnistunut tavoitteissasi täysin. Käytä mielikuvitusta.

Jatkossa, kun teet päätöksiä – lähteäkkö salille vai ottaakko päiväunet, tai syödäkkö tarjottu viineri vai kieltäytyäkkö kohteliaasti – palauta nopeasti mieleesi molemmat kuvaukset. Muistuta itsellesi, että jokainen päätös jonka teet, vie sinua askeleen – pienen tai ison – kohti jompaa kumpaa lopputulemaa.

Ole myös armollinen nykyiselle minällesi, mutta pidä itsesi vuoksi huoli, että otat useammin askelia kohti tavoitteitasi ja unelmiasi, kuin niistä poispäin, sillä tulevaisuuden minäsi on nykyinen minäsi pikemmin kuin arvaatkaan 🙂

 Katsele Goldsteinin alkuperäinen esitys tästä!

Aleksi / Fitness Akatemia

ps. Koodilla treeniohjelma saat 10% alennuksen kaikista ostoistasi aminoporssi.fi:ssä 🙂 Aminopörssi toimittaa laadukkaat urheiluravinteet, superfoodit ja luontaistuotteet edullisesti.